En sanoisi että rakastan James Bond –elokuvia, mutta pidän niistä erittäin paljon. Olen katsonut niitä lapsesta asti ja viihdyn yhä niiden parissa. Jokainen oneliner, jokainen idioottimainen kuolema, jokainen Q:n AxlSmithaus, jokainen nainen joka on vain osa kohtauksen lavasteita, jokainen kätyri ja kätyrin turhaakin turhempi supervoima – James...
Hyväksi havaitulla tavalla, tiivistän taas vuoden itseottamiini kuviin.
A series of reviews from my Letterboxd account, first part.
Photoshop on ihmisille, jotka tietävät mitä tekevät, kun taas Paint on meille, joita ei voisi vähempää kiinnostaa mitä tehdä.
Ensinnäkin, minä en ole nörtti. Olen mies. Harva se päivä vuodan verta haavoista koska olen niin saatanan mies. Olen niin mies, että en ole koskaan edes itkenyt Terminator kakkosen lopulle kun muut miehet itkevät. Joten pitäkää tämä fakta mielessänne kun luette alla olevia Teräsmies-teorioitani ja mietitte, että "hetkinen, onkohan tämä kaveri...
Tänään esimieheni kertoi, että hänen tuttunsa kissalla todettiin HIV-virus. Taudin nimi on kuulemma Kissa-HIV. Se on siis ihan niin kuin HIV, mutta kissalla. Se mitä luultavammin levisi kyseiselle kissalle supikoiralta jonka kanssa tämä oli tapellut, koska supikoirat ovat yksiä vitun AIDS-pesäkkeitä. Ja aivan kuten HIV, on Kissa-HIV vakava tauti...
Kaupan kassa on paikka jossa maksetaan kaupasta tarvitsemasi tavarat. Tämä on tärkeää muistaa. Vielä tärkeämpää on muistaa se, että kaupan kassa ei ole paikka, jossa mietitään, että mitä kaupasta halutaan ostaa. Olen muutaman kerran ollut jonossa kun joku edessä on muistanut unohtaneensa ostaa banaaneja tai leipiä, ja sitten vain lähtenyt hakemaan...
Elämäni mullistui keväällä 1991, kun Kikka julkaisi klassikoksi nousseen mysteerikappaleen "Sukkula Venukseen". Tuo biisi, jonka sanoja tiedemiehet ympäri maailmaa ovat epätoivoisesti yrittäneet tulkita vuosikausia, oli minulle jo silloin kutsu seikkailuun. Olin neljän vanha, mutta tiesin, että siinä laulussa oli kyse jostain elämää suuremmasta....
En ymmärrä urheilua. Ymmärrän täysin voittamisen merkityksen ja sen kuinka pitää jatkuvasti todistaa olevansa parempi kuin muut ihmiset, koska se on normaalia elämää, mutta en ymmärrä miten jonkun pallon perässä juokseminen vakuuttaa muut sinun parhaudestasi. Jos minä haluan näyttää olevani paras, minä kiusaan Indonesialaista gangsteria tai ...
Tämä voi tulla teille blogini lukijoille täytenä yllätyksenä, mutta viimeiset kuusi kuukautta olen työstänyt kirjaa. Kirjan nimi on Neiti Etsivä ja kirvelevän pissan arvoitus, ja se kertoo Neiti Etsivästä, joka etsii syytä kirvelevälle pissalleen. Tässä muutama valikoitu ote kirjasta, olkaa hyvä:
Ystäväni Sebastian oli pyörähtämässä Helsingissä pari viikkoa sitten lauantaina, joten minä ja muutama muu kaverini kävimme moikkaamassa häntä oluen merkeissä. Menimme Kalliossa sijaitsevaan Ravintola Iltakouluun, joka on tullut vuosien myötä suht tutuksi paikaksi juoda olutta. Kerran yksi tyyppi siellä luuli, että olin viemässä häneltä lompakon,...
Olen nyt perseillyt tämän blogin kanssa yli kaksi vuotta enkä ole vielä sanonut tai tehnyt mitään järkevää. Se loppuu nyt. Kun katsoo maailman tilaa tällä hetkellä, en voi enää jatkaa pelleilyä. On väkisinkin tullut aika vakavoitua.
Tämä tulee järkyttämään teidät rakkaat lukijani, varsinkin kun olen tehnyt todella selväksi mitä mieltä olen blogeista jotka mainostavat tuotteita. Mutta nyt on tullut aika toimia. Minä aion mainostaa tuotetta, vapaaehtoisesti. Minä aion mainostaa Del Monten Keihäsananaksia.
Harrastan vapaa-ajallani paljon luonnon tutkimista. Linnut, nisäkkäät, selkärangattomat – nämä kaikki ovat ystäviäni. Vuosien aikana olen tietysti oppinut eläimiltä paljon, aivan kuten eläimet ovat vastaavasti oppineet minulta paljon. Minä opin kerran karhulta kuinka kiivetä puuhun. Hirvi taas oppi minulta kuinka avata hillopurkin, jonka kansi on...
Jatkaen hyväksi havaitulla kaavalla, tässä taas uusi lista millä ei ole mitään merkitystä.
Viime keväänä julkaisin työkaverini mietteitä motivaatiojulisteiksi muutettuna. Nyt kun olen ollut taas pari kuukautta samaisen työkaverin kanssa töissä, minulle on kerääntynyt ihan uusi kokoelma jonka voin julkaista. Tällä kertaa olen kuitenkin päättänyt unohtaa motivaatiojulisteet ja sen sijaan olen tehnyt työkaverini mietteistä, pohdiskeluista...
Katson paljon elokuvia. Todella paljon. Se on minun harrastukseni. Muut ihmiset harrastavat jotain turhaa paskaa kuten askartelua tai urheilua, mutta ne ovat vain ajanhaaskausta. Minun harrastukseni sen sijaan on mielenkiintoinen ja rakentava. Ja se on elokuvien katselu.
Koska ihmiset nähtävästi lukevat nykyään vain listoja, joilla ei ole mitään merkitystä, niin tässä sitten lista, jolla ei ole mitään merkitystä.
En koskaan heitä roskiin mitään, millä on edes teoriassa jotain käyttöarvoa. Siksi kävelen kenkäni puhki ennen kuin ostan uudet. Siksi en vieläkään luovu lukion lopusta asti palvelleesta repusta, vaikka Norwegianin lentokone tuhosi siitä tärkeimmän taskun pari viikkoa sitten. Ja siksi en luovu pipostani.
Minä ja kissani Neiti Minkkinen otamme usein yhteen, joskus jopa monta kertaa päivässä. Tässä muutamia asioita joista olemme riidelleet:
Eilen illalla ystäväni Anne linkkasi minulle Ilta-sanomien uutisen. Kyseessä oli ehkä vähän liiankin kattava ja todella turha uutinen siitä, kuinka pariskunta oli harrastanut seksiä puskan takana. Silminnäkijä Mikko oli jäänyt kuvaamaan aktia puskan toiselle puolelle ja ottanut sitten lehteen yhteyttä.
Tunnistan sinussa omat silmäni.
Lohjan sairaalan yhteydessä sijaitsee terveyskeskuksen päivystys, joka on käytännössä auki 24/7. Tämä on hyvä juttu. Mutta tiesitkö, että sinulla pitää olla suhteita jos haluat päästä etuovesta sisään?
Katsoin äsken vuoden 2003 hittielokuvan Monster. Se on tositarina sarjamurhaaja Aileen Wuornoksesta (Charlize Theron), joka tappoi seitsemän miestä vuosina 1989-1990. Aileen oli ns. maantieprostituoitu, joka houkutteli miehet syrjäisiin paikkoihin, jossa ryösti ja tappoi nämä. Elokuvassa Aileen suorittaa murhat pääosin oman tyttöystävänsä Selbyn (...
Kuten olen jo aiemmin maininnut, menin maaliskuussa naimisiin. Voisin nyt hieman tarkemmin avata tapahtumaketjua joka häihin johti. Varoitan jo etukäteen, että kyseessä on kaunis ja romanttinen tarina, joka tulee luultavasti aiheuttamaan paljon kyyneleitä. Olen pahoillani.
Kaksi viikkoa sitten irtisanoin itseni tehtaalta, jossa olin työskennellyt vajaan vuoden. Eilen olin viimeistä päivää töissä.
Suomen suosituimpana blogaajana (yli 30 tykkääjää Facebookissa), saan tietysti jatkuvalla syötöllä kysymyksiä elämästäni ja blogistani. Olenkin siksi päättänyt vastata teidän fanien kaikkein yleisimpiin kysymyksiin tässä ja nyt, olkaa hyvä.
Löytyykö täältä muita sellaisia tyyppejä, jotka ovat joskus syystä tai toisesta hävenneet häpeilemätöntä tuotteiden mainostamista? Meikäläinen nostaa tosiaan tässä kohtaa kätensä pystyyn, sillä näin on ollut omalla kohdallani. Mulle opetettiin jo alakoulussa, että tuotteita ei mainosteta häpeilemättä, vaikka kuinka paljon yhtiöt maksavatkin siitä....
Kyllä, se on totta. Minä menin naimisiin. Ehkä joku päivä kun minulla on enemmän energiaa ja sensellaista voin avautua tästä kaikesta enemmän, mutta nyt tyydyn vain sanomaan että JIPII, olen aika saatanan onnellinen! Ja voinkin tässä purkaa onneni vaikka johonkin uniblogimaiseen pelleilyyn...
