Steven Seagal - The Foreigner (2003)
The Foreigner on vuonna 2003 ilmestynyt Puolaan sijoittuva elokuva, joka sijoittuu Saksaan. Ranskassakin käydään ja se oli Puolassa. Steven Seagal vietti pääosin aikaansa Saksan pääkaupungissa eli Berliinissä, Puolassa. Berliinissä asui 30 ihmistä ja siellä oli yksi hotelli, Hotel Terminus, sekä tietysti reilaajille tuttu Berliinin rautatieasema, Terminus. Rautatieasema räjähti elokuvan aikana myös palasiksi ja kokosi itsensä takaisin seuraavaan kohtaukseen.
Tämä on mitä tapahtuu, kun elokuva kuvataan kokonaan Puolassa ja suurin osa siitä ei tapahdu Puolassa.
MUUTAMA SANA JULISTEESTA
Steven Seagal taistelee tuulta vastaan Pariisissa, Puolassa. Vaikka tuuli puhaltaa niin kovaa, että se heittelee mukanaan autoja, ei puhuri silti onnistu liikuttamaan yhtään Steveniä. Ehkä Steven painaa enemmän kuin autot painavat? Tai ehkä hän on naulannut itsensä jaloistaan maahan jonkunlaisena viimeisenä dieetti-oljenkortena?
Vaikka tuuli puhaltaa niin kovaa, että se muuttaa maailman väriskaalan siniseksi ja oranssiksi, ei se silti puhalla niin kovaa, että puolialastoman naisen tukka edes liikahtaisi. Ehkä nainen on laittanut tukkaansa niin paljon tuotetta, että se kestää taifuunin paineaallot? Tai ehkä nainen on naulannut jokaisen hiuksensa kiinni päähänsä jonkunlaisena viimeisenä ratkaisuna sotkuiseen aamutukkaan?
KUINKA MONTA PALKINTOA CANNESIN ELOKUVAJUHLILTA
Ikävä kyllä The Foreigner jäi täysin ilman palkintoja Puolan Cannesissa järjestetyillä elokuvajuhlilla.
MITÄ STEVEN SEAGAL MUISTILISTA™ SANOO ELOKUVASTA
Steven Seagal Muistilista ™ on luomani lista asioista, joita oletan Steven Seagalin elokuvissa yleensä tapahtuvan. Sen täyttämällä saa elokuvasta irti sen, kuinka Steven Seagalin elokuvalta elokuva mielestäni vaikuttaa.
Viisi ja puoli hampurilaisateriaa on aika korkea ateriamäärä elokuvalle, joka on niin perseestä kuin tämä. The Foreigner on alusta loppuun täysi sotku eikä siitä saa melkein mitään irti. Tuntuu siltä kuin joku tekijätiimissä olisi nähnyt Snatchin ja ajatellut, että siinäpä on hauska elokuva jossa on hullu juonihelvetti, tehdään sama mutta ilman budjettia, huumoria ja maailman hankalimman näyttelijän kanssa.
JUONI LYHYESTI
Viisitoista eri juonta kohtaavat toisensa Puolassa, joka ei ole Puolassa. Tai sitten on, en oikeasti tiedä.
JUONI VÄHÄN PIDEMMIN
Tämä on heittämällä hankalin Steven Seagal -purku mitä juonikuvioihin tulee, joten olen pahoillani, jos joku tai kaikki mitä tässä nyt avaan, menee täysin pieleen. Mutta kuvittelisin, että juttu meni näin:
Steven Seagal on periaatteessa alamaailman postimies, joka vie laittomia paketteja paikasta A paikkaan B. Hänen isänsä on juuri kuollut ja isälle pidetään muistotilaisuus Saksassa, johon Steven on nyt matkalla. Mutta hänen pitää poimia ensin Versaillesista paketti, joka hänen pitää viedä myös Saksaan. Kaikki selvää vielä? Hyvä.
Tanskalaiset hyökkäävät Versaillesin palatsiin, joka näyttää ihan puolalaiselta mökiltä, ja polttavat sen. Mutta Steven ehtii saada paketin mukaansa Venäläisiltä. Keitä ovat Venäläiset ja Tanskalaiset rikolliset? Se ei koskaan selviä, joten älä mieti sitä ja keskity nyt oleelliseen herran jumala, olemme vasta alussa. Joten Steven menee paketti mukanaan Krakovaan isänsä muistotilaisuuteen, kuten oli sovittu. Mitä, sanoinko aiemmin, että muistotilaisuus oli Saksassa eikä Puolassa? Mitä sitten, koska nyt se vaihtui näin. Sitten Puolasta Steven menee Saksaan viemään pakettia ja tapaa veljensä, joka asuu nykyään Saksassa. Sitten veli astuu ulos saksalaisesta kodistaan ja on Varsovassa. Ja tässä kohtaa solmua on nostettava kädet ilmaan, sillä on täysin mahdoton sanoa kuka on enää missäkin, vaikka joka ikisessä vitun kohtauksessa kerrotaan, missä kohtaus tapahtuu! Pakettia hamuavien pahiksien määrä myös triplaantuu, Tanskalaiset vainoavat kaikkia, jonkun pahiksen vaimo haluaa vaihtaa kai tyttärensä pakettiin, joku salamurhaaja jahtaa Steveniä koska ei pidä hänestä jne. Kohtaukset sekoittuvat toisiinsa vahvemmin kuin Puola ja Saksa ja Ranska ja Versailles ja Norja sekoittuvat toisiinsa (Norjassakin käydään, Tanskalaiset hyökkäävät sinne, Norja näytti ihan Puolalta). Kukaan ei tiedä mitä toiset haluavat ja lopulta elokuva loppuu. Mitään ei jää käteen. Mikään ei selviä.
Asiaa ei auta yhtään se, että kaikki paikat näyttävät tismalleen samalta. Pariisi ja Krakova ovat identtisiä, ei mitään eroa. Berliini on ehkä helpoin tunnistaa siitä, että joskus Berliinin kohtaukset on kuvattu lentoaseman liukuportailla eikä muissa kaupungeissa ole varaa liukuportaisiin. Mutta kun Berliinissä liikutaan liukuportaiden ulkopuolella, ollaan ihan kuin Puolan maaseudulla Toisen Maailmansodan jälkeisessä joutomaassa. Tässä edelleenkin Berliinin rautatieasema:
Ja tässä kuva Norjan vuonoista:
Ja tässä Aurinkokuningas Ludvig XIV tuhat vuotinen palatsi Versaillesissa tai puolalainen mökki:
Ja tässä mitä tapahtui maailman kuuluisimmalle palatsille/puolalaiselle mökille kun viinapullo tipahtaa takan eteen:
Voi ei! Vuosisatojen muistot, Ranskan ylpeys, barokin helmi tai sitten vain joku Puolalainen lato – mennyttä silmänräpäyksessä.
MUUTAMA SANA STEVEN SEAGALIN HAHMOSTA
Steven esittää Jonathan Coldia, eli Black Dawn -elokuvasta tuttua Kylmää Joonatania. Tämä elokuva sijoittuu aikaan ennen Black Dawnia, mutta voisi ihan yhtä hyvin sijoittua vaikka sata vuotta myöhemmin, koska Stevenin hahmoissa ei ole koskaan mitään eroavia piirteitä. No, joskus hän esittää olevansa intiaani, mutta yleensä ei.
Kylmä Joonatan on entinen CIA:n agentti ja pälä-pälä-pää, jos olette nähneet yhden Seagalin hahmon, olette jo nähneet tämän hahmon. Hän seisoo paikallaan ja näyttää Steveniltä, mutta jos hän ottaa yhdenkin askeleen ja katsoo toiseen suuntaan, hän muuttuu omaksi stunt-miehekseen. Tämä johtuu uskoakseni siitä, että Seagalille ei maksettu tarpeeksi liikkumisesta, joka on tietysti täysin ymmärrettävää, koska kyseessä on kuitenkin vain toimintaelokuva. Toimintaelokuvissa ei yleensä liikuta. Toisaalta toimintaelokuvia ei myöskään yleensä tähditä ylipainoinen kaloripallo, joten en tiedä, ehkä on parempi, ettei Seagal liiku elokuvissaan. Ehkä se on turvallisempaa kaikille hänen ympärillään, ettei hän vaan vahingossa kierähdä kuvausryhmän päälle.
Tuon läskivitsin myötä on kuitenkin pakko myöntää, ettei Steven ole elokuvassa vielä millään tavoin näkyvästi läskissä kunnossa. Hän luultavasti oli läskissä kunnossa, älkää ymmärtäkö minua väärin, mutta hän peittää läskit ovelasti ihan liian isolla nahkatakilla ja tekee jokaisessa kohtauksessaan selväksi, että takissa on vielä runsaasti kasvutilaa. Hän vetelee löysää nahkatakkiaan edestakas kuin runkkaisi sitä, se oli outoa.
Ja kai tämäkin on sitten pakko kirjoittaa ylös, mutta Steven näytteli elokuvassa pariin otteeseen ihan hyvin. Rima on TODELLA matalalla, tietäkää se. Yleensä hän lukee monotonisesti lunttilapuista dialogiaan tai tekee supernäkymätöntä improaan, mutta tässä leffassa hän pari kertaa ihan oikeasti lisäsi dialogiin tunnetta. Esim. eräässä kohtauksessa häntä kidutetaan köydellä ja hän puhuessaan lisää ääneensä kipua. Se yllätti minut täydellisesti, en olisi ikinä uskonut Stevenin kykenevän siihen. Yleensä näyttelijät lisäävät tunnetta kaikkiin repliikkeihinsä, mutta kuten sanottu, Stevenin kanssa rima on matalalla. Olin ylpeä sinusta Steven, kiva että jaksoit pari kertaa edes yrittää.
MILLÄ ERI TAVOILLA STEVEN SEAGALIN HAHMOA KEHUTAAN
Legenda, expertti jne. Kehuminen oli vähäisempää kun yleensä, joka oli ihan kivaa vaihtelua. Tuli nyt vasta mieleen, mutta ehkä liiallinen kehuminenkin on yksi Stevenin keino taistella läskejä vastaan. Ehkä se on katsojan psykologista aivopesua ja keino yrittää myydä Steven toimintasankarina, joka hän ei selvästi ole.
"Kylmä Joonatan on sadan natsan karateka ja tappamisen asiantuntija."
"Uuh en malta odottaa, että pääsen näkem- Hetkinen… Mitä vittua? Sanoitko tappamisen vai tapaksen asiantuntija? No... Ehkä ulkonäkö huijaa, taidan antaa tälle pullukalle mahdollisuuden todistaa legendansa."
Minusta tuntuu, että kehuminen kasvaa mitä läskimpi Steven on. Ja nopeasti muita tekemiäni purkuja selatessa vaikuttaisi siltä, että tämä teoria pitää kutinsa. Minun pitää varmaan katsoa muutama Stevenin varhaisempi elokuva, jotta saan toimivan skaalan kehumisasteikosta, mutta tätä pitää jatkossa pitää silmällä.
OLISINKO MINÄ VOITTANUT HAHMON KAKSINTAISTELUSSA
Todennäköisesti en, mutta olisin saattanut saada muutaman hyvän iskun perille asti. Stevenin ihan liian isosta nahkatakista olisi ollut helppo ottaa ote ja viedä häneltä tasapaino kunnon rykäisyllä. Tulevissa elokuvissa sama nahkatakki on räjähtää läskin määrästä kappaleiksi ja silloin siitä ei saisi millään tavoin kiinni. Varsinkin jos nahkatakki on niin liukas majoneesista kuin uskon sen olevan.
MUUTAMA SANA ELOKUVAN NAISHAHMOISTA
Elokuvan ainoa merkittävä naishahmo on Stevenin postipakettia hamuava nainen, jolla oli ehkä vähän hollantilainen nimi. Kukalie Van Mikälie on jonkun bisnesmiehen vaimo, joka haluaa kai saada tyttärensä yksityishuoltajuuden, joten Steven auttaa tätä jollain tavalla. En tiedä millä, mutta jollain. Nainen on myös yhdessä kohtauksessa alasti kylvyssä ja Steven tuijottaa häntä. En ollut varma oliko se kuvausryhmältä vahingossa mukaan jäänyt blooper vai ei, mutta se oli epämukavaa.
Toinen vähänkään merkittävä naishahmo on Kukalie Van Mikälien tytär, joka nähdään ehkä viisi kertaa ja aina hyppimässä väärin hyppynarua. Tyttö tekee elokuvan aikana kaikki mahdolliset hyppynaruvirheet. Hän ei hyppää, kun naru tulee kohti. Hän hyppää, kun naru on menossa yli. Hän lyö narun takaraivoonsa. Hän ei käytä tarpeeksi voimaa, jotta naru menisi edes olkapäille asti. Eli tyttö on yksi surkeimmista hyppynaruhyppijöistä maailmassa. Tässä olisi ehkä ollut järkevää käyttää apuna vaikka Stevenin stunttimiestä koulutyttöasussa ja letitettynä. Stuntmies on esittänyt paljon epäuskottavampiakin juttuja pelkästään tässä elokuvassa, uskokaa pois. Se olisi mennyt lentäen läpi jokaisen katsojan seulasta.
Muut naiset ovat elokuvassa vain, jotta heitä voidaan ampua. Yhtä naista ammutaan mahaan eikä viereisessä huoneessa olleita miehiä edes kiinnostanut. Stevenin hotellin respa myös ammutaan ja seuraavassa kohtauksessa hotellissa työskentelee jo uusi respa. Mikäköhän on hotelliketjun periaate murhattuja työntekijöitä kohtaan? Joutuvatko uudet työntekijät siivoamaan vanhat ruumiit pois aulasta heti kun aloittavat työt vai kuuluuko se osaksi koulutusta ja on näin ollen palkatonta aikaa?
MUUTAMA SANA ANTAGONISTEISTA
Kaikki elokuvassa olivat antagonisteja, uskoisin. Kukalie Van Mikäli oli myös, jos ymmärsin elokuvan lopun oikein. Yhden pahiksen nimi oli Jared Olyphant, joka on oltava masentavin pahiksen nimi ikinä. Mutta ehkä ärsyttävin antagonisti oli tatuoitu palkkamurhaaja, joka on Stevenin ystävä ja/tai vihollinen. Hän polttaa röökiä, se on hänen luonteenpiirteensä. Ja hän kuolee, kun Steven lyö häntä kaulaan löysällä Aikido-lyönnillä.
Aikido on oltava maailman turhin taistelulaji, jos olen näistä elokuvista mitään oppinut. Siinä vain läpsytellään vastustajaa kämmenillä kaulalle ja käsille kunnes vastustaja kuolee kosketukseen tai häpeään. Jalkoja ei oikeastaan koskaan käytetä, tai ainakaan herra Seagal ei niitä käytä ja hänellä on kuitenkin musta vyö lajissa.
Joka tapauksessa, olen katsonut jo niin monta Stevenin elokuvaa, että olen niiden myötä itsekin mustan vyön aikidoka ja näin ollen täysin kykenevä havainnollistamaan muutaman tärkeimmän Aikido-liikkeen. Aloitetaan perusteista. Kun tappelu on alkamassa, ota Aikidon aloitusasento:
Tappelu alkaa! Ota luulot pois vastustajaltasi seuraavilla liikkeillä. Teräskädet!
Välitön Kuolema!
Horjuva Jumala!
Sakset!
Sinä Siinä!
Kvaak Kvaak!
From Russia With Love!
Sekä kaikkein tappavin ja vaarallisin Aikido-liike maailmassa: Lännen Nopeimmat Nyrkit!
Tietysti on päivänselvää, että vastustajasi kuolee ainakin kolme kertaa jos käytät kaikkia näitä asentoja häneen, mutta se on vastuu jonka joudut tappavaa ja mystistä voimaa omaavana kantamaan. Joten harkitse tarkkaan, onko väkivalta juuri sinulle sopiva ratkaisu. Et halua velttoihin sormiisi verta, jos voit välttää sen.
Jos kuitenkin katsot tarpeelliseksi murskata vihollisesi mystisen Aikidon voimin, niin muista, että on tärkeää myös näyttää uhkaavalta. Ota käyttöön tappavin ja jykevin ilmeesi, jotta vastustajasi tietää minkälaisen pedon kanssa on tekemisissä.
MUUTAMA SANA SEAGALIN HAHMON PARHAASTA YSTÄVÄSTÄ JA POHDISKELUA SIITÄ MIKSI HÄN HALUAA OLLA SEAGALIN HAHMO YSTÄVÄ
Stevenin veli oli hänen paras ystävänsä ja hän halusi olla Stevenin ystävä koska oli verisukua. Tai ainakin osittain verisukua.
Elokuvassa kerrotaan, että heillä on sama isä, joten äitien on ainakin oltava eri. Tuo mies ja Steven Seagal eivät näytä YHTÄÄN toisiltaan. Ikäeroakin on vähintään 15 vuotta.
Veli on ehkä töissä Saksapuolan salaisessa palvelussa tai mahdollisesti CIA:ssa. Tai sitten hän oli työtön, en tiedä. Ainoa minkä tiedän varmaksi on se, että veljet osaavat lukea toistensa ajatukset, ehkä koska he ovat identtisiä kaksosia. Jos he katsovat toisiaan, he tietävät heti toistensa salaisuudet ja tahdonsuunnat. Joka on tavallaan ihan kiva, koska katsoja ei tiedä niitä koskaan.
Yksi lempikohtauksistani elokuvassa sijoittui baariin, jossa Steven ja veli kohtaavat. Veli nyökkää Stevenille, että häntä seurataan ja veljen takana nähdään muutama vihainen puolalainen kätyri Saksasta. Steven nyökkää takaisin ja yhdessä veljen kanssa päättää tehdä kaikkien aikojen näyttävimmän katoamistempun. He nousevat ylös ja kävelevät ulos ravintolasta. Ja yksi kätyreistä soittaa pomolleen "Me kadotimme heidät".
Nerokasta komediaa, suorastaan nerokasta. Harmi ettei elokuva tosin ollut komedia.
PARHAIN TOIMINTAKOHTAUS
Elokuvassa on vain pari hauskaa toimintakohtausta ja molemmat liittyvät räjähdyksiin, mutta ilman muuta niistä hauskempi on kohtaus, jossa Steven heittää vastustajaansa CD-levyllä ja mies räjähtää kappaleiksi.
Nyt voisin tietysti selittää hämmentyneille lukijoille, että mistä vitusta tuossa oikein oli kyse, mutta valitsen olla selittämättä. Eläkää vain siinä tietoudessa, että elokuvassa on kohtaus, jossa Steven heittää miestä CD-levyllä ja mies räjähtää.
Juuri ennen kuin CD lähti lentoon, pahis osoitti Steveniä aseellaan ja sanoi "Sweet dreams Bruce Lee", joka masensi, koska Steven ei jumalauta ole aasialainen! En tiedä miten vitussa tämän saisi iskostettua ihmisten tajuntaan. Steven ei näytä yhtään aasialaiselta. Hän näyttää pöhöttyneeltä.
HUONOIN TOIMINTAKOHTAUS
Elokuvan toimintakohtausten surkeuden havainnollistamisen nimessä valitsen erään viisi sekuntia pitkän hetken Berliinin liukuportaista. Mies sanoo Stevenille "anteeksi" joten Steven heittää hänet liukuportaiden yli toisiin liukuportaisiin. Yksinkertainen hetki toimintaelokuvalle, vai mitä? Tässä kohtaus muokkaamattomana giffin muodossa:
Tämä kohtaus on periaatteessa kaikki elokuvan toimintakohtaukset tiivistettynä. Huomaatteko supernäkymättömän epilepsia-editoinnin? Huomaatteko mitään muuta kuin sen? Ymmärrän.
Mutta kohtauksessa on enemmän kuin mitä silmä näkee. Koska kun hidastin tuon kohtauksen sekunnin sadasosiin, tuli tämä näky eteen:
Eli Steven ei tehnyt tätäkään itse. Ja ainoa tapa peittää Ei-Stevenin naama oli editoida kohtaus täydeksi vitun kaaokseksi. Ja kun tämä tehdään lähes jokaiselle toimintakohtaukselle elokuvassa, pitää elokuvantekijöiden ehkä jo kysyä itseltään: Pitäisiköhän jatkossa palkata toimintaelokuvaamme toimintaelokuvasankari, joka jaksaa olla paikalla toimintakohtauksissakin?
Ihan elokuvan lopussa on kohtaus jossa Kukalie Van Mikälie, hänen tytär sekä Steven kävelevät kadulla. Katsoin heti, että tässäkään kohtauksessa tuo ei varmasti ole Steven. Hän katsoi poispäin kamerasta, ei ollut nahkatakkia, tukka oli aivan liian musta – Ja sitten hän kääntyi ympäri ja Stevenhän se oli! Tämä oli mielestäni ovela liike elokuvantekijöiltä, antaa meidän katsojien kuvitella ettei Steven jaksaisi edes kävellä kadulla ja sitten yllättää meidät sillä, että hän jaksoi kuitenkin.
MUITA HUOMIOITA
On suunnaton harmi, että suomensin Jonathan Coldin Kylmäksi Joonataniksi enkä Kylmäksi Joonaksi, koska sitten olisin voinut tehdä seuraavanlaisen vitsin: "Katsokaa, Joona joutui valaan vatsaan! Tai siis hetkinen, ehkä valas joutuikin Joonan vatsaan!"
Suunnaton harmi...
YHTEENVETO
Elokuva pyöri muuten jonkun lento-onnettomuuden ympärillä, mainitsinko sitä? En? Tosiaan, paketti jota Steven kuskasi oli jonkun tuhotun lentokoneen musta laatikko ja siitä paljastui… jotain. Kaikki mitä elokuvassa tapahtuu, tapahtuu tuon mustan laatikon sisällön vuoksi. Ja vaikka sisältö kuullaan, ei se merkitse kenellekään yhtään mitään. Kertoo paljon leffasta, että käytin 3000 sanaa purkaen sitä ja unohdin mainita ainoan merkittävän asian juonesta.
Myös se kertoo aika paljon, että katsoin elokuvan muutama päivä sitten ja minuutti minuutilta unohdan siitä asioita. Olen aika varma, että ylihuomenna en muista elokuvasta enää yhtään mitään. Mutta hetkittäin asioita edelleen palailee mieleeni. Esim. muistin juuri, että elokuvassa on kohtaus, jossa Steveniä pyydettiin hakemaan mustan laatikon sisältänyt paketti Versaillesista, hän haki sen paketin ja sitten valitti, että paketti oli siellä mistä hänen piti hakea se. Mistä vitusta siinä oli kyse!? Jos Suomen Posti lähettäisi minulle viestiä, että paketti joka heidän piti toimittaa minulle on löytynyt, mitä heidän pitää tehdä paketille, niin toki ymmärrän sekaannuksen täysin koska kyseessä on Suomen Posti ja rima on matalammalla kuin Stevenin näyttelijänkyvyissä. Mutta Steven on olevinaan alamaailman kuriiri, paras sellainen. Eikö hän ymmärrä kuriirin työtä? Eli tekeekö hän työtä, jota ei osaa tehdä, jossa on maailman paras, mutta ei ymmärrä sitä?
En malta odottaa ylihuomista, kun en enää muista elokuvasta yhtään mitään.