Steven Seagal - The Perfect Weapon (2016)
Tarkoitus oli tehdä purku Stevenin 2016 valmistuneesta ja tähdittämästä elokuvasta The Perfect Weapon, mutta kohtasin pienen ongelman sen kanssa. Steven ei tähditä sitä!
Alle 10 minuuttia ruutuaikaa, kuten kansi selvästi sen paljastaa
Toisin sanoen Steven perkele huijasi minut katsomaan yhden elokuvahistorian paskimmista elokuvista enkä voi edes tehdä siitä Steven Seagal -läskivitsejä! Hän oli mukana ehkä kolmessa kohtauksessa! Tai neljässä jos lasketaan kohtaus, jossa "Stevenin" naaman tilalle oli leikattu kuva nuoresta Stevenistä.
Steven istuu lähes koko elokuvan ajan. Kerran hän nousee ylös, kävelee toiselle puolelle huonetta ja istuu taas alas. Nousun suoritti stunt-mies, tietenkin. Eihän Steven voi itse nousta ylös kuin ehkä nosturin tai herkullisen piirakantuoksun avulla.
Kerran kun Steven istui sohvalla, tuli vähäpukeinen nainen hänen luokse ja suuteli Steveniä (hyi vittu). Nainen kutsui Stevenin kylpyyn kanssaan. Sen kylpyhetken olisin tavallaan halunnut nähdä, koska miten ikimaailmassa Steven ja Stevenin vasemman käden kokoinen nainen mahtuisivat samaan kylpyammeeseen? Tai jos mahtuvat, niin vesi ei ainakaan mahdu. Ehkä kylpyamme oli koodikieltä ja tarkoitti uima-allasta?
Myöhemmin elokuvassa Stevenillä oli yksi alle 30 sekuntia kestävä kohtaus, jossa hän puhui filosofiaa samalla kun hieroi tuon saman kylpyyn kutsuneen naisen persereikää sormellaan. Nainen ei tee mitään kohtauksessa, luultavasti koska oli lukenut käsikirjoituksesta päivän kohtauksensa sisällön ja viiltänyt oman kaulavaltimonsa auki kauhusta.
Elokuvan lopussa Steveniä puukotetaan kuolettavasti, joka oli mielenkiintoinen hetki, ihan vaan siitä syystä ettei hän koskaan kuole elokuvissaan. Mutta sitten selvisi, ettei hän edelleenkään kuole, koska kuoliaaksi puukotettu Steven olikin oikean Stevenin kaksoisveli.
Eli toisin sanoen ainoa palvelus, jonka elokuva teki maailmalle, oli ratkaista fyysikkojen esittämä iänikuinen kysymys: Mahtuuko kaksi Steven Seagalia samaan aikaan samaan huoneeseen? Tai jos mahtuu, niin onko se vähän niin kuin kaksi mustaa aukkoa, jotka ovat vierekkäin ja murskaavat ajat ja ulottuvuudet valtavilla painovoimillaan? Mutta ikävä kyllä Newtonin ja Einsteinin painovoimateoriat pitää kirjoittaa uusiksi, koska kaksi Steveniä onnistuivat jopa hetken aikaa juttelemaan keskenään ilman, että todellisuus ympärillä muuttui miksikään. Tiedän, ettei todellisuus muuttunut miksikään jo pelkästään siitä, että elokuva pysyi edelleen täytenä paskana.
SIINÄ OLIVAT KAIKKI LÄSKIVITSIT, JOTKA PYSTYN TEKEMÄÄN! Turhauttavaa ajan haaskuuta, en koe mitään tarvetta täyttää edes normipuruissa käyttämääni Steven Seagal Muistilistaa™, koska Steven ei itse täytä melkein mitään muistilistan kohdista. Jos listan olisi täyttänyt elokuvan miespääosassa olleen valkoisen steroidin teoilla, olisi tulokseksi kertynyt vähintään yhdeksän Big Mac -ateriaa.
Joka tapauksessa, koska Steven kusi minua silmään tekemällä elokuvan, jossa hädin tuskin edes oli, miten voin purkaa sen? Ja vastaus on, että en voi. Ainoa mitä voin tehdä on kostaa. Joten nyt ja jatkossa jos alan katsoa Steven Seagal -elokuvaa, jossa Steven Seagal on vain sivuosassa, minä teen sen mitä Steven ei selvästi tee ja käytän mielikuvitustani. Tarkemmin sanottuna, käytän mielikuvitustani eroottisen fanfictionin suuntaan.
STEVEN SEAGAL
RAKASTELEE HAMPURILAISTA
-
EROOTTINEN FANFICTION-TARINA
Kello oli kaksi sekuntia yli kahdeksan eräänä kauniina torstaiaamuna, kun Burger Kingin etuovi lennähti auki ja Steven Seagal kurvasi Rascal -invalidiskootterillaan sisään. Burger Kingin aamuvuoro tiesi Stevenin tulevan paikalle juuri siihen aikaan. Se oli yhtä varmaa kuin auringon nousu aamuisin. Se oli yhtä varmaa kuin se, että Steven tulisi paikalle myös tasan kello 12, tasan kello 14, tasan kello 18 ja tasan viisi sekuntia ennen sulkemisaikaa.
Steven ajoi tiskille ja tervehti parhaita ystäviään iloisena. "Konnichiwa Michael. Jack. Emily. Max. Howie. Steph. Mitä kuuluu?"
Kaikki toivottivat Stevenille huomenta laiskasti. "Pistetäänkö vakio, sensei?" Howie kysyi haukotellen.
"Pari vakiota, arigato. Hiukoo yllättävän paljon. Hiukoo, ja ehkä ihan vähän…" Steven pysähtyi miettimään. Jack ja Emily vilkaisivat toisiaan tietäen, mitä se tarkoitti. Steven haluaisi taas sen.
"Ja otetaan vielä yksi juustohampurilainen. Extramajoneesilla."
Se.
Nostettuaan Rascalinsa eväskoriin aamun ruoat, Steven peruutti
ympäri, nyökkäsi kevyesti päätään ja kuuluisalla murealla äänellään
sanoi työntekijöille "Sayonara."
"Sayonara" vastasivat Burger Kingin työntekijät kuorossa samalla kun Steven kiihdytti kohti kotia niin kovaa kuin pystyi. Kun ulko-ovi oli sulkeutunut, Emily antoi Maxille viiden dollarin setelin ja sanoi "Hyvä on, se ei kuollut sydänkohtaukseen yön aikana. Mutta kymppi vetoa, että se kuolee siihen viimeistään ennen puoltapäivää!"
Hydrauliikkanosturi jyskytti ja savusi nostaessaan Steveniä ruokapöydästä sängylle. Steven ei keskittynyt nosturin ruosteisiin ääniin ja äkkinäisiin liikkeisiin yhtään, hän vain tuijotti kädessään olevaa juustohampurilaista tarkasti, tutkien sen muotoja katseellaan.
"Olet ehkä kaunein… kaunein, jonka olen tähän asti tavannut. Olet täydellinen."
Nosturin tehtyä työnsä jäi Steven sängylle kaksin hampurilaisen kanssa. Keräten hetken rohkeutta, Steven hengitti syvään. Ja sitten hän kuljetti innosta kihelmöivän etusormensa hellästi pihvin reunaa pitkin.
"Onko tuo majoneesia… Vai oletko vain tyytyväinen nähdessäsi minut?"
Steven löysi kohdan, josta majoneesia pursui pihvin päältä sämpylälle. Hän vei sormensa hellästi pihvin huulille ja tunsi kosteuden välittömästi.
"Olet ihan märkä, huomaan sen" Steven sanoi samalla kun avasi vyönsä toisella kädellään. "Se on hyvä, sillä minä olen jo kovana."
Stevenin etusormi upposi pihvin ja sämpylän väliin nopealla liikkeellä, ja jos hampurilaiset voisivat huokaista, olisi hampurilainen huokaissut. Sormi väristen Steven valmisteli hampurilaista pyörivällä liikkeellä samalla, kun vasemmalla kädellä valmisteli itseään.
"Pidätkö tästä?" Steven kysyi hampurilaiselta, joka ruiskautti vastauksena majoneesia sormenjuurelle. "Taidat pitää."
Steven otti sormen pois ja vei sen seksikkäästi suuhunsa. Hän nuoli majoneesin sormistaan tunteella. "Maistut niin hyvälle… Southwestiä, vai mitä?" Steven sanoi ja hymyili flirttailevasti hampurilaiselle.
Hetki oli koittanut, hampurilainen odotti rakastajaansa kutsuvana. Steven asetti kivikovan peniksensä hampurilaisen huulille, mutta ei työntänyt sitä vielä sisään. Hän värisi paikoillaan penis hampurilaisen juurella, koko ruumis valmiina nautintoon, kiusoitellen sekä itseään että kumppaniaan ikuisuudelta tuntuvalla hetkellä.
"Tehdään niin kuin hodarit tekee… Ja laitetaan nakkia sämpylän väliin."
Steven työntyi hampurilaisen sisään ja voihkaisi. Majoneesi kostutti Stevenin peniksen samalla kun pihvi kiristyi varren ympärille sämpylän hatun kanssa. Steven peruutti vähän ja työntyi välittömästi takaisin. Rakkauden tanssi oli alkanut.
Edestakainen liike vahvistui jatkuvasti. Sänky natisi rytmikkäästi samalla kun Steven huokaili ja hampurilainen lotisi. Rakastelu oli niin intensiivistä, ettei Steven edes huomannut sängyn ja ruokapöydän välissä olevan hydrauliikkanosturin jäähtymisestä syntyvää sihinää ja höyryilyä. Rakastelu utuisen huoneen keskellä muuttui koko ajan intensiivisemmäksi ja lähes huomaamattaan Steven vetäytyi ulos hampurilaisesta ja kierähti katosta roikkuvien tukinarujen avulla selältään polvilleen.
"Mä haluun sua takaapäin" Steven huokaisi. Hampurilainen ei sanonut mitään. Steven nyökkäsi, hiljaisuus on myöntymisen merkki. Hän työntyi takaisin pyhimpään.
"Sä tunnut niin hyvältä" Steven sanoi hampurilaiselle. "Niin hyvältä, niin hyvältä…"
Ja sitten Steven sai uuden idean. "Luotatsä muhun?"
Hampurilainen ei taaskaan sanonut mitään, koska oli hampurilainen. Steven nyökkäsi. "Ei hätää, tää ei satu. Mä oon varovainen."
Steven otti yöpöydältä ketsuppia, levitti sitä penikseensä ja vei sen tällä kertaa pihvin ja alemman hampurilaissämpylän väliin. "Mä meen sisään varovasti."
Ja Steven meni. Pohjasämpylän ja pihvin väli oli todella kireä, pelottavan kireä. Mutta muutama varovainen työntö ja kaikki oli taas paremmin kuin hyvin. Steven voihki kovempaa, hydrauliikkanosturi sihisi kovempaa ja hampurilainen pysyi edelleen hiljaa. "Mä tuun mä tuun mä… AAAAAH!"
Steven körötteli Rascalillaan Burger Kingin ovesta sisään kaksi sekuntia yli 12 ja Emily antoi Maxille kymmenen dollarin setelin epäuskoisena. Steven ajoi jonon perälle ja odotti kärsivällisenä omaa vuoroaan. Kun hän pääsi kassalle, Howie tervehti häntä tutuksi tulleella tavalla. "Terve sensei. Pistetäänkö vakio? Tuplavakio?"
"Arigato Howie, pelkkä vakio riittää. Voisi jopa sanoa, että olen aamupalani jälkeen aika… Tyydytetty."
Howie nyökkäsi Stevenille ja huusi taakseen keittiöön "Stevenille vaan yks vakio!" Keittiöstä huudettiin takaisin "Yksi? Kuulinko oikein?" Howie huusi "Joo vaan yks tällä kertaa!"
Steven pohdiskeli tiskin yllä olevaa menua ja sanoi "Itseasiassa… Voisin ottaa myös yhden juustohampurilaisen extramajoneesilla. EI! Kaksi juustohampurilaista extramajoneesilla!"
Howie nyökkäsi ja huusi keittiöön "Ja kaksi niitä!" Keittiöstä kuului kuittaus "Joo."
Lastattuaan lounaansa Rascalin eväskoriin, Steven peruutti invalidimoponsa ympäri, ajoi ovelle ja vilkaisi samalla kahta juustohampurilaistaan. "Te luulette, että en kestä teitä? Te luulette, että en pysty kahteen samaan aikaan? Ei se mitään, kun päästään kotiin niin minä näytän teille mistä tosimiehet on tehty!"
Rascalin takavalot vilahtivat ja ovi sulkeutui. Burger Kingin työntekijät katsoivat Stevenin perään hiljaa. Lopulta Howie huusi keittiöön "Se tulee taas kahden aikaan, joten tehkää niitä panopurilaisia ainakin neljä lisää siihen mennessä!"
LOPPU
Aah, se teki hyvää. Kosto on parasta seksikkäänä.
Tein vähän taustatutkimusta ja sain selville, ettei The Perfect Weapon ole todellakaan ainoa leffa, jota mainostetaan Steven Seagal -elokuvana, vaikka hän hädin tuskin esiintyy siinä. Näitä on yllättävän monta, aivan kuten on olemassa niin monta eri ruokaa, joita voin pistää Steven Seagalin rakastelemaan. Taitaa olla vain ajan kysymys, kun astun seuraavan kerran Stevenin paskamiinaan, joten yhteisen edun nimessä loin pienen kyselyn, jossa voitte valita mitä ruokaa haluatte Stevenin seuraavan kerran rakastelevan. Rakensin alustavan listan vaihtoehdoista, mutta voitte toki ehdottaa mitä tahansa muutakin ruokaa.
Eli voitte ehdottaa rakasteltavaa ruokaa joko vastaamalla tähän kyselyyn tai vaikka pistämällä sähköpostia osoitteeseen santeri.makinen@outlook.com. Ei tarvitse edes otsikoida sähköpostia, jos saan mailin jossa lukee vain PISTÄ SE PANEE HATTARAA, niin tiedän kyllä mihin se liittyy.