Ystäväni Tariq

Yksi blogin pitämisen ärsyttävistä puolista on se, että aina välillä kun minulle tapahtuu jotain törkeän hauskaa, en muista päivittää sitä tänne ajoissa. Yleensä unohdukset kestävät noin puoli vuotta, mutta tällä kertaa se kesti vain puolitoista kuukautta.

Kaikki alkoi perinteiseen tapaan siitä, kun ystäväni Tariq lähetti minulle jonkun huijausviestin mitä en edes jaksanut lukea...

Tariq ei vastannut ja särki sydämeni. Harva se yö herään hiestä märkänä peittoani halaten, toivoen että Tariq on siinä otteessani. Lisäksi kihlattuni Anna on katkera minulle, koska kosinta jonka Tariqille suoritin oli paljon romanttisempi kuin se minkä Anna sai. Joka tapauksessa, vaikka rakkaus ei leimahtanutkaan välillämme, on minulla hänestä ikuinen muisto. Facebookissa.

Tuo kuva miehestä joka katsoo salaattia ja haaveilee itsestään katsomassa salaattia ei varmaan kaipaa minkäänlaista selitystä